Mesoamerikan intiaanikulttuurien muotoutumisvaihe

Mesoamerikan intiaanikulttuurien muotoutumisvaihe on Mesoamerikan intiaanikulttuurien historiassa se kausi, jolloin saviastiat yleistyivät. Se alkaa ensimmäisistä saviastioista ja päättyy korkeakulttuurien kuten mayojen nousuun. Niinpä tätä vaihetta kutsutaan myös esiklassiseksi kaudeksi.^[1] Kausi jaetaan kolmeen osaan: Varhainen muotoutumisvaihe noin 2500–1200 eaa., keskinen 1200–600 eaa., ja myöhäinen 600 eaa. – 200 jaa.

Tätä kulttuurien kehitysvaihetta alkoivat kutsua muotoutumisvaiheeksi tai muodostavaksi kaudeksi (engl. formative stage) 1950-luvun lopulla Gordon Willey ja Philip Phillips kirjassaan Method and Theory in American Archaeology. Se oli heidän luokittelussaan keskimmäinen viidestä kulttuurien kehityksen vaiheesta.^[2] Heidän määritelmänsä mukaan tässä vaiheessa asutaan kylissä ja viljellään maissia tai maniokkia. Määritelmä vastaa vanhassa maailmassa käytettyä neoliittisen kauden määritelmää, mutta 1950-luvulla Amerikan tutkimuksessa ei haluttu käyttää eurooppalaisia käsitteitä. Myöhemmät tutkijat ovat uusien arkeologisten löytöjen valossa jossain määrin kyseenalaistaneet Willeyn ja Phillipsin jaottelua ja määritelmiä.^[3] Kausi on jaettu aluksi kahteen, myöhemmin usein kolmeen alajaksoon.^[4].

Saviastioiden laajaa käyttöä pidetään yleensä asutuksen kiinteytymisen merkkinä. Saviastioistahan on hyötyä muun muassa viljan varastoimisessa tuholaisia vastaan, ja maanviljely vaatii yleensä melko kiinteää asutusta. Paikallaan pysyvästä maanviljelyasutuksesta on useimmilta muinaisilta saviastian valmistusalueilta löydettykin todisteita, kerrostuma kerrostumalta kasvaneiden kylien jäännöksiä. Muodostavaa kautta luonnehti kaikilla alueilla väestön kasvu lähinnä maanviljelyn pohjalta. Tämä synnytti monilla alueilla keskenään sotia käyviä päällikkökuntia ja valtaansa laajentavia kaupunkivaltioitakin. Muodostavaan kauteen näyttää liittyvän jossain vaiheessa tapahtuva väestön jakautuminen hallitsevaan päällikön johtamaan ylimystöön ja tavalliseen rahvaaseen. Muodostava kausi kiinnostaa sivistyksen synnyn tutkijoita, sillä sen aikana kiteytyivät useimmat myöhemmät kulttuuripiirteet.

Meksikonlahden rannikon olmeekkeja on pidetty sivistyksen alullepanijoina. Heidän monumentteja sisältävät asutuskeskuksensa alkoivat kukoistaa viimeistään 1200 eaa., mikä liittyi tuhansien asukkaiden päällikkökuntien syntyyn. Olmeekkien vaikutus levisi laajalle. Samoihin aikoihin idempänä olevalla Etelä-Jukatanin alueella syntyi varhainen Nakben mayakeskus. Noin 500 eaa. sapoteekit lienevät kehittäneen kirjoituksen ja valtion Oaxacan laaksoon.

Tyynenmeren rannikolle ilmestyi kiinteitä kyliä ehkä noin 1500 eaa. liittyen Barran kulttuuriin ja Monte Altoon. Niinpä Mesoamerikassa syntyi jo noin 2000 eaa. pysyviä kyliä, jotka alkoivat kehittyä kohti valtioita viimeistään 1000 eaa. olmeekkien noustessa.^selvennä

Saattaa olla, että Mesoamerikan kulttuurin piirteitä, joihin kuuluvat kohollaan olleet temppelit, on lainattu Etelä-Amerikasta, missä kulttuuri kehittyi aiemmin.^{kenen mukaan?} Olmeekit kehittivät Mesoamerikan kulttuurin ituja Meksikonlahden etelärannalla olevissa päällikkökunnissaan noin 1200–300 eaa. Heidän alkuperänsä voi olla Tyynenmeren rannikolla Guatemalan seuduilla, alueella joka lienee saanut vaikutteita Perusta. Ensimmäiset valtiot lienevät syntyneen Meksikon keskiylängöllä, missä vuoden 1000 eaa. jälkeen syntyi Oaxacan laaksoon sapoteekkien keskus San José Mogote. Sapoteekit kehittivät kirjoituksen noin 500 eaa.

1. ↑ The Preclassic or Formative Period 1500 BC - 300 AD Mexconnect.
2. ↑ Willey G & Phillips P: Method and Theory in American Archaeology, s. 73. uusintapainos 2001. University of Chicago Press / University of Chicago Press, 1957. ISBN 9780817310882.
3. ↑ Marcos s. 8
4. ↑ Marcos s. 18